Hankkeet

Turun 4H-yhdistys osallistuu hankkeisiin, jotka tukevat ja edistävät 4H:n arvoja. Turun 4H tukee lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa sekä on mukana ympäristöteoissa ja kansainvälistä yhteistyötä edistävissä hankkeissa.

Kansainvälinen nuorisotyö - Village Feast Kimppa-kalaasit

Kimppakalaasit Itävallassa syyskuussa 2022

YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.

Haloo maaseutu!, maaseudun kehittämisen viestintäkanava Varsinais-Suomessa, julkaisi jutun Kimppakalaasit -hankkeesta 2.12.22. Pääset lukemaan koko jutun TÄÄLTÄ:

Keskiviikon sieniretkemme suuntautui Jäkärlään! Löysimme mm. tatteja ja orakkaita.Ohjaajaa sai retken päätteeksi herkullista kuumaa kahvia-kiitos

#4HTurku #kimppakalaasi #4HMaskuRuskoVahdon4H #4HNaantali #ensikertaasienessä #VarsinHyvä #Euroopanmaaseudunkehittämisenrahasto #lähiruoka⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Villiruokaa Tippsundissa (kuva Nina Soini)

Villiyrttiretkien antia

Villiyrttiretket Turun ympäristöön onnistuivat keruusaaliin osalta hyvin. Retkiltä löytyi runsaasti erilaisia villiyrttejä, kuten maitohorsmaa, vuohenputkea, siankärsämöä, mesiangervoa ja poimulehteä. Varsinkin Maarian uimarannan alueelta löytyi runsaasti nuoria, lehdettömiä maitohorsman versoja, jotka ovat juuri tähän vuodenaikaan herkullisimmillaan. Juuri maasta nousutta horsmaa sanotaankin parsavaiheeksi, koska sitä voidaan valmistaa parsan tapaan. Maarian alueelta löytyi myös jonkin verran mesiangervoa ja poimulehteä. 

Keruualueilta löytyi myös isoja esiintymiä siankärsämöä ja vuohenputkea. Vuohenputki kasvaa luonnostaan isoissa mattomaisissa esiintymissä, joissa on kymmeniä tai satoja kasveja. Vuohenputken on helppo tunnistaa juuri tästä ominaisuudesta. Toinen selkeä tuntomerkki on vuohenputken tuoksu. Kasvi tuoksuu vahvasti porkkanaiselle ja selleriselle, kun sen solurakenne rikotaan hieromalla lehtiä sormien välissä. Ruoaksi kelpaamattomat näköislajit, eivät yleensä kasva vastaavanlaisissa mattomaisen runsaissa esiintymissä. Vastaavanlaista tuoksua ei myöskään ole vuohenputkea muistuttavissa näköislajeissa. 

Villiyrttien osalta pätee samat säännöt kuin sienienkin osalta, mitään tunnistamatonta yrttiä ei tule syödä eikä edes poimia tai laittaa samaan keruuastiaan syötävien yrttien kanssa. 

Sinun kannattaa osallistua villiyrttikurssille, jotta opit tutustumaan ja tunnistamaan yleisimmät syötävät villiyrtit.

Lisää tietoa villiyrttien tunnistamisesta ja käyttötavoista löydän näiltä verkkosivuilta: 

http://www.yrttitarha.fi/

https://www.arktisetaromit.fi/fi/yrtit/ 

Klikkaa kuvia päästäksesi kuvagalleriaan.

Laadun huomiointi luonnontuotteiden keruussa

Luonnontuotteiden keruutoiminta perustuu Suomessa suurelta osin jokamiehenoikeuksiin, jotka takaavat keruutoiminnan harjoittamisen asuinpaikasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Pysyvää tai laajamittaista keruuta suunnittelevan olisi kuitenkin hyvä olla yhteydessä maanomistajaan, ja muistettava, että tiettyjen erikoisluonnontuotteiden kerääminen edellyttää aina maanomistajan lupaa tai sopimusta. Asiaan voi tutustua tarkemmin kerääjä.fi verkkosivuilla.  

"Kerääjä.fi on luonnontuotteiden keruusta kiinnostuneiden, alan kouluttajien sekä raaka-aineita välittävien ja tarvitsevien yritysten yhteinen verkkopalvelu."

Kyseinen artikkeli "laadun huomiointi luonnontuotteiden keruussa" on  kokonaisuudessaan luettavissa aitojamakujalehti.fi verkkosivuilta. Artikkelissa käsitellään monipuoliset luonnontuotteiden laadunhallintaa niin jalostusarvoon vaikuttavien hyötyjen, jäljitettävyyden kuin keruukeskusten tuomien hyötyjenkin näkökulmasta.


Ekologiset ruokavalinnat ja niiden ympäristövaikutukset

Tärkeä osa "kansainvälistä nuorisotyö - Village Feast Kimppakalaasit" hankkeen tavoitteita ovat ihmisten ruokaan liittyvät ekologiset valinnat. Suomella on keskiarvoltaan raskas ekologinen jalanjälki, mikäli sitä verrataan länsieurooppalaisiin verrokkimaihin. Mikäli asiaa mitataan maailmanlaajuisesti, ekologinen jalanjälkemme on niin suuri, että kulutamme vuodessa 3,8 maapalloa. Suuri osa ruuan negatiivisista vaikutuksista ympäristöömme syntyy alkutuotannosta eli kasvien ja eläinten kasvatuksesta. Tutkimusten mukaan erityisen kuormittavaa ympäristölemme on eläinperäisen ruuan tuotanto.  Kasviruokien suosiminen omassa ruokavaliossaan onkin helppo tapa vähentää omaa ympäristöjalanjälkeään.

Näistä aiheista löytyy erittäin laadukasta lisätietoa näiltä WWF:n sivustoilta:  

https://wwf.fi/ruoka/ruuan-ymparistovaikutukset/

https://wwf.fi/uutiset/2021/07/suomalaisen-ylikulutuksen-seuraukset-nakyvat-luonto-ja-metsakatona-kolme-syyta-miksi-ylikulutus-uhkaa-luontoa-suomen-ulkopuolella/